sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Ympärileikkauksen ihannointi rikos ihmisyyttä vastaan

Oikeus katsoi kesäkuussa, että ympärileikkaus aiheuttaa fyysistä haittaa ja kielsi sen tekemisen pikkulapsille.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Juutalaiset+ja+muslimit+vastustivat+ymp%C3%A4rileikkauskieltoa+Berliiniss%C3%A4/a1305598098398

Ympärileikkaus on järkyttävä rikos ihmisyyttä kohtaan. Väkivaltaa lapsia kohtaan ei tule hyväksyä uskonnollisilla tekosyillä. Uskonto ei oikeuta rikokseen ihmisyyttä vastaan. Rikokseen yllyttäminen on rikos eli mielenosoittajia tulee rankaista samasta rikoksesta mitä he ovat yllyttämässä ja suojelemassa.

Itse kannatan kenttäteloituksia äärimmäisissä rikoksissa ihmisyyttä kohtaan, koska oikeudenkäynti vain antaa rikollisille oikeuden kerskua ja elämöidä rikoksillaan. Rikos, joka on suoritettu pientä puolustuskyvytöntä lasta kohtaan, on niin äärimmäinen, että siitä tulee rangaista kuolemalla niitä jotka sitä tukevat tai ovat siihen osallisina. EU:n pitäisi perustaa äärimmäisten rikosten torjuntaan erikoispoliisivoimat, joissa poliiseina toimisivat tuomarikoulutuksen saaneet erikoispoliisit, jotka kykenisivät suojelemaan viattomia lapsia ilman turhia viivytyksiä. Lienee selvää, että kaikkia, jotka osallistuvat tai myötävaikuttavat pienten lasten silpomiseen tulee kohdella rikollisina.

Ympärileikkaus loukkaa myös lapsen oikeutta valita uskontonsa itse. Lasta ei voida pakottaa palvomaan vanhempiensa Jumalia ja Demoneita. Lasta ei saa uhrata Perkeleelle missään tilanteessa.
Kuitenkin vakaviakin henkirikoksia sattui, ja niihin valtiovalta puuttui ankarasti. Kesällä 1697 Juualla huhuttiin Marketta Pertuntyttärentappaneen oman lapsensa ruuakseen. Nainen ehti pakoilla vuoden verran ennen kiinni jäämistään. Käräjillä hänet tuomittiin kuolemaan.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/tiede/39-tiede-paauutinen-stt/108487-108487

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012090816054615_uu.shtml
Menevätkö lapset todellakin sille uskontotunnille, johon he itse ”kuuluvat”? Tämä ei kaipaa syvällistä ja filosofista analyysia: lapset eivät ole itse valinneet uskontoansa, vaan valinnan ovat tehneet lapsen vanhemmat tai aiemmat sukupolvet jo kauan ennen heitä. Ilman, että lapset käsittävät syytä tai saavat selitystä asialle, heidät erotetaan toisistaan. Tämä eronteko ei ole kuitenkaan ongelmista suurin, vaan erot siinä, mitä kullakin tunnilla lapsille opetetaan.
Osa uskonnoista tekee eroja ihmisten välille, esimerkiksi naisiin ja miehiin, poikiin ja tyttöihin, uskovaisiin ja ei-uskovaisiin ja niin edelleen. Kyse ei ole vain termeistä, vaan arkielämän erottelusta, kuten syrjinnästä. Joissakin uskonnoissa pelottelu ja väkivalta ovat jokseenkin sallittua tai saatetaan puhua ”oikeutetusta” väkivallasta. Olipa koulun uskonnonopetus kuinka maltillista tahansa, on vaara, että näihin ilmiöihin törmätään myös siellä.
 http://binarmustafa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116546-lasten-on-saatava-olla-lapsia-uskonnonopetuksesta-uskontotieteiden-opetukseen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti