Tiede vapautettava

Rupert Sheldrake pitää esitelmän tieteen dogmista.
http://paranormaaliblogi.net/index.php/2013/03/22/rupert-sheldraken-luento-jota-sinun-ei-haluta-nakevan/

http://blog.ted.com/2013/03/14/open-for-discussion-graham-hancock-and-rupert-sheldrake/

Erityisesti morphic resonance on kiinnostava.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rupert_Sheldrake

Itse pidän mahdollisena, että meillä voi olla tälläinen kenttämäinen muisti.
http://skepdic.com/morphicres.html

http://www.sheldrake.org/homepage.html

http://paranormaaliblogi.net/index.php/2008/12/12/rupert-sheldrake-extended-mind/

http://www.sheldrake.org/Articles&Papers/papers/morphic/morphic_intro.html

Luonnon vakioiden muuttumattomuus on pitkään ollut uskonto tieteessä. Luonnontieteessä ei käsittääkseni ole paljonkaan pohdittu nykyaikana mahdollisuutta, että esim. valon nopeus ja muut luonnonvakioit voivat olla paikallisia ja temporaalisia vaan ne on oletettu universaaleiksi ja ajattomiksi. Myös esim. Piin mitattu numeerinen arvo voinee muuttua. Teoreettisesti laskettu arvo ehkä pysyy samana. Monissa yhtälöissä potenssit voidaan teoreettisesti perustella mutta ovatko ne sitten kuitenkaan tasan joku kaunis luku aina ja kaikkialla ilman vaihtelua.

Gravitaatiovakio sisältyi vakiokertoimena jo Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisemaan gravitaatiolakiin, mutta sen arvo pysyi vielä yli sadan vuoden ajan tuntemattomana. Tämä johtui siitä, että punnittavissa olevien kappaleiden väliset gravitaatiovoimat ovat niin heikkoja, ettei niitä pystytty havaitsemaan.

Newtonin aikana tunnettiin jo Maan pinnalla vallitseva painovoiman kiihtyvyys, joka nykyisissä mittayksiköissä on g = 9,81 m/s² sekä Maan säde r = 6366 km = 6,366 · 10⁶ m , joten näiden avulla voitiin kyllä laskea Maan massan ja gravitaatiovakion tulo:

mistä saatiin tulon arvoksi noin 3,9 · 10¹⁴ m³/s². Yhtäpitävästi tämä tulo voitiin laskea myös Kuun kiertoajan ja etäisyyden avulla seuraavasti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiovakio

http://physics.nist.gov/cuu/Constants/index.html